No ei kai sentään se ihan noin ole. Mitä sitten tuoteomistajan rooliin kuuluu?
Tuoteomistajan tehtävä on elää ja hengittää omaa toimialaansa eli projektin työstön kohdetta
Mitä halutaan tehdä ja saavuttaa projektissa, mikä arjessa sujuu paremmin projektin jälkeen? Tuoteomistajalla on tiedossaan erilaisten yksityiskohtien osaajat, joiden kanssa hän käy vilkasta vuoropuhelua ennen projektia, sen aikana ja jälkeen.
- Mitä pitää saada tehtyä nyt ja mitä jätetään jatkokehitykseen?
- Mikä juttu on sellainen, että sitä tarvitaan päivittäin tai joka on niiiin tylsä rutiini, että on parempi ulkoistaa se automaatiolle?
- Mikä on sellainen homma, jonka laskentaa / raportointia / jotain muuta ei viitsi joka päivä / viikko / kuukausi tehdä, vaan on hauskempi tuupata se vakiotoimintoihin / työnkulkuun? Jotta voi vain nauttia, kun se pelittää ja käyttää säästyneet voimavarat ja aika kimuranttiin tekemiseen, jossa vain harmaat aivosolut tuottavat parhaan lopputuloksen.
Tuoteomistajalla on siis näkemys, josta on suotavaa pitää pitkään kiinni, jotta tekemisestä ei tule juoksemista laidasta toiseen. Liiketoimintaa syvällisesti tunteva tuoteomistaja tietää joka käänteessä, mikä osanen on kokonaisuuden kannalta kriittisintä ja kommunikoi sen tiimille.
Siinä missä projektipäällikkö, devaaja tai scrummari ei välttämättä osaa sanoittaa, miksi joku koodinpätkä on tärkeä, on tuoteomistajan osattava kertoa, että housut putoaa, jos vyötä ei ole laitettu paikoilleen.
Tuoteomistaja on aina pari askelta edellä
Järjestelmällisyys ja valmistautuminen ovat myös tuoteomistajan hyveitä. Hyvä tuoteomistaja ennakoi ja pohtii mielessään:
- Mitä tehdään, missä järjestyksessä, löytyykö pelivaraa?
- Onko harmaita alueita, jotka pitää kartoittaa ennen toteutusta?
- Mitä jos kumminkin tekemisen edetessä löytyy musta aukko, vaatimus, jonka olemassaolosta kukaan ei tiennyt eikä voinut aavistaa?
Ongelmien sattuessa tuoteomistaja ei kaadu maahan ja revi tukkaa päästään. Sen sijaan tuoteomistaja istahtaa hetkeksi alas, miettii tilannetta, vaihtaa pari sanaa projektipäällikön, kehittäjän tai / ja projektiryhmän kanssa.
Vaikka ohjakset pitää olla käsissä, kannattaa tilannetta kuitenkin peilailla jonkun kanssa. Onko musta aukko neulanpisto, avaimen reiän kokoinen vai ammottava aukko?
Tuoteomistaja on portinvartija, jonka on osattava sanoa ei
Tittelistäkin jo sen näkee, että tuoteo-m-i-s-t-a-j-alla on oltava viimeinen sana. Asia ei muuksi muutu tavaamalla tai rautalangasta vääntämällä: tuoteomistaja edustaa liiketoimintaa ja viime kädessä päättää mitä tehdään.
Hyvä tuoteomistaja ei ota vastaan käskyjä eikä päästä ihan mitä tahansa tuutista tulevaa tavaraa kehitysjonoon. Tuoteomistajalla on oltava sekä näkemystä että tarvittaessa uskallusta kinata johtoportaan kanssa asioista. Tuoteomistajan on kyettävä sanomaan, jos joku ei tule toimimaan, tai todellista tarvetta ominaisuuksille X ja Y ei ole.
Viisautta ja hyvää itsetuntoa sitten esittää se tuoteomistaja, joka kuuntelee tekijän näkemyksiä tai suunnittelijan ehdotuksia, ehkä tinkii vaatimuksestaan tai muotoilee sen hiukan uusiksi. Juju onkin sitten siinä, milloin pitää pilkulleen vaatimuksesta kiinni ja milloin on hyvä löytää joustoa.
Tuoteomistajan viittaa ei voi asettaa lounastunniksi sivuun
Sanomattakin lienee selvää, että tuoteomistajan rooli ei ole läpihuutojuttu, jota pyöritetään toisella kädellä. Kaksi tuntia kerran kesässä ei riitä, vaan tuoteomistaja on tuotoksen elinkaaressa mukana kaiken aikaa, alusta loppuun. Näkemyksen lisäksi hänellä on tieto, miten lopputulokseen on tultu ja mitä myönnytyksiä tai uusia oivalluksia kehitystaipaleen aikana on kohdattu.
Asioiden dokumentointi ja päätösten kirjaaminen auttavat ja tukevat tässä tietenkin, mutta on loistavaa, jos tuoteomistaja osaa kertoa tuotteensa tarinan, pitkän ja lyhyen version.
