Kolme tapaa hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa 

Tekoäly on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä johdon agendalle nousevista teemoista. Samalla sen mahdollisuuksia voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa kokonaisuutena.

Monessa organisaatiossa tiedetään, että jotain pitäisi tehdä, mutta ei vielä tarkasti, mitä, missä laajuudessa ja millä aikataululla. Keskustelu siirtyy helposti yksittäisiin kokeiluihin ja käyttötapauksiin, vaikka olennaisempaa on ymmärtää, missä kohtaa tekoäly tuo eniten arvoa liiketoiminnalle.

Tekoälyn hyödyntämistä voi tarkastella kolmena eri tasona. Tämä auttaa tunnistamaan, missä vaiheessa organisaatio tällä hetkellä on, ja millaisia valintoja seuraavaksi kannattaa tehdä.

1. Tekoäly työn tehostamisen työkaluna

Ensimmäinen taso on monelle jo tuttu.

Tekoälyä hyödynnetään asiantuntijatyön tukena siten, että kehitystyö nopeutuu ja rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi koodin tuottamisen, dokumentaation ja tiedonkäsittelyn nopeutumisena.

Tämä kehitys on arvokasta ja vaikutukset näkyvät usein välittömästi. Sen vaikutus kohdistuu kuitenkin yksittäisiin asiantuntijoihin tai tiimeihin, eikä vielä muuta organisaation toimintamallia tai kilpailukykyä.

Tämä vaihe luo helposti vaikutelman, että tekoäly on jo “käytössä”, vaikka todellisuudessa on otettu vasta ensimmäinen askel.

2. Pistemäiset tekoälyratkaisut

Seuraavassa vaiheessa tekoälyä käytetään yksittäisten liiketoimintaongelmien ratkaisemiseen. 

Organisaatiossa tunnistetaan tilanteita, joissa esimerkiksi manuaalinen työ ei enää skaalaudu tai joissa dataa on liikaa ihmisen käsiteltäväksi. Näihin kohtiin rakennetaan kohdennettuja ratkaisuja, kuten asiakaspalautteiden automaattista luokittelua, dokumenttien analysointia tai yksittäisten työvaiheiden automatisointia. 

Tämä vaihe tuottaa usein selkeitä ja mitattavia hyötyjä suhteellisen nopeasti. Prosessi itsessään ei muutu, vaan yksittäinen osa siitä tehostuu tekoälyn avulla. 

Tämän seurauksena organisaatioon voi helposti syntyä useita erillisiä tekoälyhankkeita, jotka tuottavat hyötyä yksittäisissä kohdissa, mutta kokonaisuus jää hajanaiseksi. Tämä on hyvin tyypillinen tilanne erityisesti silloin, kun tekoälyä lähestytään kokeilujen kautta ilman selkeää kokonaiskuvaa. 

3. Kokonaisvaltainen prosessien uudistaminen

Suurin liiketoimintahyöty syntyy vasta kolmannella tasolla.

Tässä vaiheessa tekoälyä ei enää lisätä olemassa olevaan prosessiin, vaan prosessia tarkastellaan uudelleen alusta lähtien. Olennaista on miettiä, miten tekeminen kannattaa järjestää, kun tekoäly otetaan mukaan alusta asti.

Tämä edellyttää johdolta kykyä tarkastella toimintaa laajemmasta näkökulmasta:

  • missä kohtaa data syntyy ja miten sitä hyödynnetään
  • mitkä työvaiheet ovat aidosti arvoa tuottavia
  • mitkä tehtävät voidaan automatisoida tai poistaa kokonaan
  • miten ihmisten rooli muuttuu

 

Konkreettisissa toteutuksissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että manuaalinen tarkastustyö korvataan koneellisella analyysillä. Tällöin ihmisen rooli ei katoa, vaan siirtyy rutiinin suorittamisesta poikkeamien arviointiin ja päätöksentekoon.

Tässä vaiheessa vaikutukset eivät enää rajoitu tehokkuuteen, vaan ulottuvat suoraan liiketoiminnan skaalautuvuuteen, kustannusrakenteeseen ja kilpailukykyyn.

Miksi tällä on merkitystä johdolle

Organisaatioissa saatetaan tehdä samanaikaisesti kehitystyön tehostamista, pistemäisiä ratkaisuja ja yksittäisiä kokeiluja, mutta ilman yhteistä käsitystä siitä, mihin ollaan menossa. Tämä näkyy hajautuneina investointeina, epäselvinä tavoitteina ja vaikeutena arvioida todellista liiketoimintahyötyä.

Lisäksi tekoälyhankkeista puhuttaessa unohtuu usein yksi keskeinen asia: valtaosa työstä ei liity itse tekoälyyn, vaan dataan. Datan laatu, saatavuus ja rakenteet määrittävät pitkälti sen, mitä on ylipäätään mahdollista toteuttaa ja millä aikataululla.

Miten tästä kannattaa edetä

Useimmille organisaatioille toimivin lähestymistapa on rakentaa ymmärrystä vaiheittain:

  • tunnistaa keskeiset prosessit ja niiden pullonkaulat
  • arvioida, missä tekoäly voi tuottaa todellista arvoa
  • käynnistää rajattuja, mutta liiketoiminnallisesti merkityksellisiä kokeiluja
  • laajentaa onnistuneita ratkaisuja hallitusti

Kun ensimmäiset konkreettiset onnistumiset syntyvät, organisaation sisäinen ymmärrys kehittyy nopeasti. Sen jälkeen päätöksiä on helpompi tehdä, ja fokus pysyy oikeissa asioissa.

Jos mietit, miten teidän organisaatiossanne siirrytään yksittäisistä kokeiluista kohti kokonaisvaltaista uudistamista, jutellaan.

Ota yhteyttä niin jatketaan juttua!

Juho Arkkola